Pahainen flunssa yllättää juuri silloin, kun sen ei tarvitsisi. Tällaisenä päivänä en keksi mitään muuta parempaa, kuin että olisi joku, joka peittelisi minut sänkyyni ja tulisi viereen köllöttämään päätäni ja selkääni silitellen. Toisi kuumaa mehua, pakottaisi juomaan sitä ja täyttäisi tyhjentyneen mukin. Sammuttaisi valot, antaisi nukahtaa kainaloonsa ja tyytyisi kohtaloonsa saada kiitokseksi samanlainen kohtelu tartunnan jälkeen.
Sen sijaan...
Keitin itse kuumaa vettä, ystävä muistutti mehun juomisesta eikä kylmä sänky houkuttele. Söin levyllisen salmiakkisuklaata vain poteakseni morkkista muutamaa minuuttia myöhemmin. Seuraavaksi kaivan esiin sarvikuonon, merisuolahiutaleita ja valutan kannun täyteen lämmintä vettä. Keuhkoja sekään poppakonsti ei paranna, mutta helpottaa oloa, tiedän sen. Ja olosuhteiden positiiviset ovat: Ystävä. Suklaa. Sarvikuono. Etäpäivä. Pitkä viikonloppu. Suklaa. Lämmin koti. Oma sänky. Suklaa. Kuuma vesi. Suklaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti