Pelkuri

Ajelin kokoukseen aamupäivällä. Radiossa joku mies lauloi: "...Mä en haluu tietää, onko meillä yhteistä elämää. Miten paljon vaivaa ja aikaa se vie, mutta silti huomaan vain sinut. Vain sinut.
Tunnustan, ahdistun..."

MITÄ se lauloi???

"...Yksin on mun sänky, yksin on mun pyykit. Yksin myöskin matkustan. Kahden raskas lasti uppoo nopeasti. Yksin myöskin vastustan. Mä haluun juosta pakoon ja takaisin yksinkertaiseen elämääni..." Mies paljastui Jore Marjarannaksi - ei minun makuuni, mutta osuvat sanathan tuo oli osannut kirjoittaa. Tai joku sen kavereista.

Whatsupp kilkattaa viestin merkiksi. Kerrot ajattelevasi minua, haaveilevasi jostakin mukavasta yhteisestä. Nyt tiedän, mistä tässä on kyse. Minähän olen pelkuri! Uskallan ihastua ja tykätä, mutta en uskalla antaa ihastua itseeni, saati pitää minusta "sillä tavalla". Voin leikitellä, flirttailla ja nauttia saamastani huomiosta, mutta en voi antaa toisen ihastua minuun. Siinä kulkee raja. Riskin raja. Liekö osa tarvittavaa matkaa sitten vielä tämäkin?

Hassu kontrasti muodostui tuon postauksessa olevan kuvan ja tämän tekstin välille. Facebookissa kiertää tällä hetkellä sellainen sovellus, mikä generoi nimen merkityksen "japaniksi". Sain tuloksena, että nimeni merkitsisi itsevarmaa, ja eihän se nyt aivan väärässäkään ole - kuten tästäkin tekstistä voi huomata! XDXDXD 

Iloista viikonloppua!