"Hänen avullaan taklasit taas muutaman askeleen pois tieltäsi", sanoi ystäväni, kun vaikersin hänelle tunnemyrskyissäni. Kiitos, sinä sydämestäsi viisas ❤️ Sitähän se juurikin on. Vuodatettujen kyynelien määrästä päätellen luulin olevani jo käydyn tien päässä, mutta en ollutkaan kuin yhdellä viimeisistä etapeista, jälleen entistä vahvempana ja viisaampana.
Nyt jo hymyilyttää, sillä mistäpä sitä tietää, jos vaikka seuraava olisi se viimeinen. Parantumaton, saattaisi joku ystävistäni ajatella..., mutta olen sitten kuitenkin enemmän yhdessäeläjä kuin yksineläjä... Tai ehkä jotakin siitä väliltä. Kumppanuutta, sopivasti vierekkäin ja lähekkäin?
"Se on vaan elämää", sanoi Pertti Kurikan nimipäivät -bändin jäsen hetki sitten UMK-finaalissa ennen esiintymistään. Niin on! We are coming to let's go! (Aku Hirviniemi, UMK-finaali)
Kyyneleet on kuivattu, lippu nostettu ja huominen kutsuu vastustamattomalla vetovoimallaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti