maanantai 3. elokuuta 2015

Eat, pray, love


 "...Etsintäfysiikan laki kuuluu näin: Jos olet tarpeeksi rohkea jättämään taaksesi kaiken tutun eli kaiken talosta vanhoihin kaunoihin asti ja lähdet etsimään joko ulkoista tai sisäistä totuutta ja jos olet valmis pitämään kaikkea matkalla kohtaamaasi vihjeenä ja pidät kaikkia tapaamiasi ihmisiä opettajina ja pystyt antamaan anteeksi vaikeita tosiseikkoja itsestäsi, silloin löydät totuuden..." 




Pitkillä lenkeillä on minuun maadottava vaikutus: Asiat asettuvat uomiinsa, saavat oikeanlaiset mittasuhteet, pää tyhjenee tarpeettomista ajatuksista ja minuun alkaa virrata elinvoimaa kunnes olen taas täydessä tikissä. Tänään oli sellainen päivä, oli aika(a) kuunnella itseä. Ja kaikkea sitä kuulikin. Tein myös oivalluksia menneisyydestä ja tulevaisuudesta - niistä ehkä lisää joskus myöhemmin.

Illan mittaan katselin elokuvan Eat, pray, love - en ollut nähnyt sitä koskaan aikaisemmin. Ehkä silläkin, näkemättömyydellä, oli tarkoituksensa, se piti katsoa vasta nyt. Kokosin screenshoteista kuvan tähän muistuttamaan kokemuksesta. Kuten usein, niin myös tänään, kesken elokuvanautinnon, ajatukseni lähti laukalle etsimään vastaavia sisältöjä omalta polultani. Ja löytyihin niitä. Useampikin. Tunnistin ainakin seuraavat 12 virstanpylvästä näiltä kahdelta vuodelta, joiden kautta olen päätynyt tähän hetkeen. Matkahan ei suinkaan ole vielä päätöksessään, ja eniten jännittää, pelottaa ja kauhistuttaa uuden parisuhteen rakentaminen sitten, kun sen aika on. Olenko muuttunut yhtään, olenko valmis, onko minusta siihen. Yhtä kaikki, nuo virstanpylväät ovat: Anna anteeksi, Päästä irti, Uskalla surra, Älä katkeroidu, Hikoile, Nauti, Naura, Tunne, Usko, Luota, Rakasta ja tule rakastetuksi... Onko niitä vielä enemmänkin, en tiedä, koska sitten ajatus jo karkasi.

Millaisia sinä löydät matkaltasi?


Kyselee, eräs "Antevasi" (= välissä oleva, rajalla elävä, one who lives at the boarder: Eat, pray, love)


2 kommenttia:

  1. Heh, hauska sattuma: minulla on tuo kirja parhaillaan puolessa välissä. Reissun hotellista tarttui mukaan siellä tarjolla pyörinyt pokkari ja päätyi rantalukemiseksi. Hieno ja mielenkiintoinen matkakuvaus, mutta minulla on himppasen vaikeahko suhde minäkertojaan. Leffaa en ole nähnyt. Pitänee haukkaista sekin sitten kun pokkari on kahlattu läpi.

    Tuo kokemuksesi jonkin katsotun/luetun herättämästä myllytyksestä oman pään sisällä on niin tuttua. Melkein mikä tahansa voi tarpeen mukaan toimia sopivana peilinä omille pohdinnoille, ja on metka tunne, jos oivallukset oikein myrskyävät päässä.

    VastaaPoista
  2. Hehe! :) Itse en kirjaa ole lukenut, pitäisi ehkä lukea. Sellainen fiilis jäi leffan jälkeen, että sitä todellakin voi katsoa monenlaisena matkana, tilana jonkin menneen ja tulevan välissä tai puhtaana matkakuvauksena. Leffassa minäkertoja toimi hyvin, ehkä osin sen vuoksi oli helppo tempautua siihen mukaan, melkein 5D:nä!

    Täytyy kyllä sanoa, että kummallinen on tämä matka erosta eroon, kun sille on antautunut. Mielenkiintoinen, tunteita herättävä, ihan mahtava mutta siis ehdottomasti kummallinen! Onneksi en näe tulevaisuutta, niin jää kaikki turha kontrolli pois. XD

    VastaaPoista