sunnuntai 5. heinäkuuta 2015

Kesä!

Melkein en tiedä parempaa, kuin hitaasti heräävä sunnuntaiaamu, Grooven jazzilla sävytetty, pitkään ja rauhassa nautittu runsas aamiainen ja päivä vailla suunnitelmia. Tänään se tuntui kesältä, sellaiselta sopivasti kutkuttavalta ja lämpöiseltä. Pientä hienosäätöä toki aamuun olisi voinut vielä tehdä, mutta sen aika on toivottavasti jossain tulevaisuudessa (hi-hi)! Seuraavina neljänätoista vuorokautena kaikki on mahdollista: äidin oma loma oli käynnistynyt! Äidistä kuoriutuisi jälleen sellainen itsenäinen ja elämästään suuresti nauttiva nainen.

Ennen sitä oli vielä suoritettava yksi velvollisuus. Pikainen "ensivierailu" entisessä kodissa ei herättänyt pelättyä ikävää; olin siis päässyt siitä helpotuksekseni irti myös tunnetasolla. Suurin silmin katselin X:n elämää, ja sain jälleen yhden varmistuksen siitä, että oikealla tiellä ollaan, monessa mielessä. Pirulainen toisella olkapäällä toivoi kuitenkin salaa, että lapset oppisivat ennemmän äidiltä kuin isältään kodinhuollollisissa asioissa...

Aurinkoinen ilta ystävän kanssa vietetyn iltapäivän jälkeen omalla sohvalla tuntuu mukavalta. Juuri nyt en kaipaa tähän sen enempää. Ajoittain kainalo, johon käpertyä, olisi paikallaan, mutta juuri nyt edes sille ei ole akuuttia tarvetta. Toisaalta tämä eräänlainen itseriittoisuus tuntuu hivenen pelottavalta, voiko se jatkua ikuisuuteen? Tarvitsenko enää ketään rinnalleni, kun itsekseenkin on niin mukavaa... Lausuipa eräs ystäväni myös sen kuuluisan suuren viisauden tässä menneellä viikolla: Tuon samaisen ajatuksen ääneen sanottuaan hän löysi itselleen etsimänsä miehen... No, kuten sanottu; eläen, ei etsien kaikki on mahdollista!


2 kommenttia:

  1. Ihana sunnuntaiaamu sinulla! Eikö olekin ihanaa kun joskus saa kokea tuollaista seesteisyyden tunnetta? Kaikki on aika kohdallaan, varsinkin kun osaa nauttia pienistä asioista (ja runsaasta aamupalasta). Itselläni on sama ihmetys; enkö oikeasti tarvitse enää parisuhdetta ja miestä elämääni. Edes sitä kainaloa. Kun tosiaan itsekseen on niin mukavaa, niin voisko toinen yhtään lisätä onnea vai toisiko se vain murheita mukanaan? No näillä ajatuksilla mennään, mitäpä sitä ihmettelemään. Oikein rentouttavia kesäpäiviä sinulle ja kiitos ihanasta blogista!

    VastaaPoista
  2. Kiitos, Joo Lee, viestistäsi.

    Pitkähkön matkan tähän pisteeseen olen saanut tehdä, mutta vähitellen monet ennen niin tärkeät asiat alkavat menettää merkitystään ja huomio keskittyy pieniin, mutta sitäkin merkittävämpiin asioihin. Tuntuu hyvältä. Tätä se konkreettisesti taitaa tarkoittaa, kun sanotaan, että hyvä olo löytyy jokaisesta itsestä, ei mistään ulkoisesta tekijästä tai asiasta.

    Ihanaa kesää myös sinulle, vahva nainen! :)

    VastaaPoista