Kissa nostaa itse häntänsä

Jos olisin kirjoittanut tämän päivityksen neljän tuntia sitten, otsikko olisi voinut olla jotakin muuta, kuten "Paha sinut perikööt" tai "Nautitko todella tuosta, mitä teet..." Onneksi yksi kokous pukkasi väliin, niin ajatukset ja tunteet ehtivät tuulettua ja tuuli kääntyä toiseksi. Onneksi.

Monesti olen maininnut jotakin menneestä elämästäni ja suhteestani X:ään sekä asiasta, mistä emme ikinä kykene sopuisasti neuvottelemaan tai edes keskustelemaan, rahasta. Niin oli myös tänään ja on kai edelleenkin. Pahoitin mieleni, melkein loukkaannuin. Ehdin jo katua, miksi ikinä ihastuinkaan ja rakastuinkaan tuohon mieheen, jota sittemmin kutsuin aviomiehekseni ja lasteni isäksi. Viha pyörähti hetken verran kylässä, muistutti elämän realiteeteista ja tilapäisestä halustani katkaista kaikki hyvä ja olemassaoleva tuohon ihmiseen. Onneksi sentään en ehtinyt sitä tekemään. Silti toivoisin, että minun ei tarvitsisi olla hänen kanssaan tekemisissä lainkaan, ja samaan aikaan tiedän, että joudun tekemään niin siihen saakka kunnes "kuolema meidät erottaa". Toisaalta, onhan hän myös hyvä ystäväni.

Onneksi on aika, ja onneksi se kulkee eteenpäin ja tuo tullessaan aina jotakin parempaa, niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikajänteellä. Ihana Valovuosi tunki eetteristä suoraan korvieni kautta sydämeeni, ja muistutti siitä, että en minä kaikkea sitä ole, millaiseksi X saa oloni välillä tuntumaan omaa pahaa oloaan ja ahdistustaan purkaessaan tutulle ja turvalliselle taisteluparille.

Aurinkokuningatar

"Sussa on voimaa! ja sä olet kaunis! ja sä olet vapaa! kuin Metsäkauris! tää hetki on ikuisuus ja sussa kaikuu avaruus sä olet kaikki! sä olet kaikki! sä olet kaikki, joka mut nostattaa ylös, ja vaikken sua ehkä koskaan saa niin muistan luunapin otsassani ja taakan niskassani jotka sä poistatit sä oot aurinkokuningatar! luomisen jumalatar! etkä pyydä edes kumartamaan mun makuun huomisen Jumalatar! Ja ku astut huoneeseen kiitän niitä jotka on luoneet sut ja kun liuvut mun luokseni tiiän ettei kaamosta vuoteen tuu ei tuu, ei tuu, ei tuu, ei tuu EI!

Sussa on voimaa! ja sä olet kaunis! ja sä olet vapaa! kuin Metsäkauris! tää hetki on ikuisuus ja sussa kaikuu avaruus sä olet kaikki! sä olet kaikki! Sä olet kaikki, yksinkertasesti mulla sekoaa pää jos sua en saa messii sä oot yhtäku elämän ilo ja sun suudelma deevitamiinia kilo! sä oot aurinkokuningatar! luomisen Jumalatar! jos saan hetken ees olla sun kaa saat vuodeksi murheeni unohtamaan et oo sunnuntaiaamulle laastari en eti rauhaa rikkaut en onneakaan! sillon ku saan olla kanssasi ja vielä kysyt että tulisinko morjestamaan joo tuun! Joo tuun! JOO TUUN! Morjesta vaan! 

Sussa on voimaa! ja sä olet kaunis! ja sä olet vapaa! kuin Metsäkauris! tää hetki on ikuisuus ja sussa kaikuu avaruus sä olet kaikki! sä olet kaikki! Oot aurinkokuningatar, lämpö myrskyn silmässä Oot aurinkokuningatar, valonsäteitä pilvessä Aurinkokuningatar mun makuun! Aurinkokuningatar! Kunpa aina sä voisit olla mun! Sussa on voimaa! ja sä olet kaunis! ja sä olet vapaa! kuin Metsäkauris! tää hetki on ikuisuus ja sussa kaikuu avaruus sä olet kaikki! sä olet kaikki! iijeeijeeea!!"