tiistai 21. tammikuuta 2014

Tavallisen elämän pauloissa

Hyvän olon osuus kasvaa päivä päivältä. Vuosi sitten, kun eropäätös tehtiin, tuntui siltä, ettei tästä selviä hengissä yrittämälläkään. Jokainen selvitty minuutti, päivä ja viikko oli voitto. Tulevaisuus oli jotakin, mitä ei ollut olemassa, elämä roikkui epätoivoisesti kiinni menneisyydessä. Kaikki pelotti, näytti synkältä ja mahdottomalta. Ilman sankkaa ystäväjoukkoa en varmasti olisi pysynyt pystyssä. Tutut ja puolitutut osoittivat tukeansa pyytämättä, silloinkin kun sitä vähiten osasi odottaa. Kaikista eniten hämmästyin lähes tuntemattomien ihmisten lämpöisistä, ystävällisistä ja aidoista sanoista, eleistä ja teoista. En koskaan ollut henkisesti yksin, vaikka olo kovin yksinäiseltä tuntuikin pitkään. Vielä tänään eräs tuttava kertoi ajatelleensa minua... Osaisinpa jonakin päivänä laittaa tämän kaiken saamani hyvän kiertoon. Ehkä osaankin?

Tänään oloni tuntui tavalliselta, tasapainoiselta ja hyvältä. Kesken iltatoimien oivalsin, että olin iloinen, tyytyväinen ja jopa onnellinen monista elämäni asioista, eikä mikään erityinen huoli, pelko, tarve tai suru painanut mieltäni. Tuntuu hyvältä elää juuri näin tällä hetkellä. Jollakin tavalla tunne omasta kyvystä selvitä erilaisista asioista, tarvittaessa vaikka yksin tästä eteenpäin, tuntui vahvemmalta ja varmemmalta kuin aikaisemmin. Osaisin, voisin ja pystyisin mihin tahtoisin. Tunnistin itsessäni jotakin minulle hyvin tyypillistä tulevaisuuden uskoa ja itsevarmuutta - "Hei minä! Missä olinkaan ollut kaikki nämä kuukaudet!" Ja mikä tuntuu erityisen hyvältä, olen taas alkanut kiinnostua muidenkin asioista ja kuulumisista omieni sijaan. Oikeastaan, jos joku nyt kysyisi, en löytäisi mitään ihmeellistä kerrottavaa: omia ja jälkikasvun harrastuksia, ulkoilua, ruuanlaittoa ja vähän liikaa töitä, mutta onnekseni loistavien tyyppien seurassa.

Onpa mahtavaa olla taas elossa! :) :) :) :) :)

Toivottavasti tämä tunne jatkuu mahdollisimman pitkään, jotta ehdin taas vahvistua vähän ennen seuraavaa kuoppaa - joka toivottavasti on taas edeltäjäänsä loivempi. Boom!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti