Pöytälaatikko on tyhjennetty - olen siirtynyt menneisyydestä reaaliaikaan. Kuka minä oikein olen, tunnenko itseäni enää tai vielä? Prosessi on joka tapauksessa käynnissä. Ollut jo pitkään. Lukiessani omia ajatuksiani totesin kuitenkin eteneväni - no, hitaasti, mutta kuitenkin! ;)
Selvisin joulusta, vaikka se olikin lyhyempi kuin edellisvuosina - aatonaaton ja aaton - kun sain viettää sitä lasten kanssa. Uutta oli kokemus Tapaninpäivän vietosta itseksensä, ensimmäistä kertaa neljäänkymmeneen vuoteen. Kun tämä ei kuitenkaan ole minua tappanut, sen täytyy tehdä lopulta hyvää.
Vuotta 2013 on jäljellä kaksi päivää, ja hyvä niin. Se on ollut erittäin vaikea ja raskas. Tahdon kuitenkin uskoa hyvään, että sitä on vielä varattu myös minulle. Aika näyttää, miten tuo suunnitelma toteutuu. Elämä jatkuu joka tapauksessa käsikirjoituksesta poikkeavalla tavalla - vapaana, perheellisenä ja tunteiltaan tuoreena. Kaikki on taas mahdollista. Tervetuloa 2014!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti