Vieraana omassa kodissaan. Työhuoneen asukas vailla sänkyä, vailla omaa elämää. Pakotettu luopumaan. Vastoin tahtoaan.
Kyllä taas sattuu niin perkeleesti päästää irti ja pysyä erossa.
Ja nyt ympyrä sulkeutuu. Sinä siellä, mistä tarinamme alkoi, ja minne se myös päättyy. Outo tunne siitä, että tiedän vain osatotuuden. Ehkä sinulla on sittenkin jo joku toinen, jota peittelet vielä. Miksi mä en kelvannut ja riittänyt?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti