"Nousin hissiin, joka ei suostunut toimimaan, jouduin tuhat askelmaa astumaan..." (P.Parkkonen)
lauantai 7. syyskuuta 2013
Nimet paperissa
Aamu. Nimet paperissa. Paperi leimattuna. Tuomittu. Tyhjä ja hapeton tila. Eronnut. Yksinäinen. Surullinen. Ylös noussut aurinko ei liity minuun. Ääneni kaikuu oman pään sisällä. Ei ole syytä nousta ylös. Jalat eivät kanna, kroppa ei nouse, se on voimaton. Miksi hymyilisin? Ei ole syytä eikä syitä. Taidelauantai. Kuitenkin.
maanantai 2. syyskuuta 2013
En jaksakaan
Tuskaa nyt kun se on totta. Eronnut nainen. Pariton. Hyppy vapauteen sattuu ja koskee, se puristaa rintaa ja ahdistaa. En mä tätä tahtonut, tahdoin sinut.
Väsymys. Se vie tajun. Tukahduttaa ajattelun. Uuvuttaa. Tätäkö se on päästää irti. Etsiä tietä tuhkasta. Yrittää hengittää. Mutta kun en enää jaksaisi. Enää. En.
Väsymys. Se vie tajun. Tukahduttaa ajattelun. Uuvuttaa. Tätäkö se on päästää irti. Etsiä tietä tuhkasta. Yrittää hengittää. Mutta kun en enää jaksaisi. Enää. En.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)