Kun stressi yllättää kesken kiireen, on syytä keskittyä vain olennaiseen. Niinpä päätin ravita itseni herkullisesti. Tein pikaruokana kasvispastaa ja jälkiruuaksi (kun en kiusausta kyennyt vastustamaan) herkuttelin saksalaisen ruokaketjun paketoimilla viininlehtikääryleillä ja pakkauksen mukana tulleella valkosipulisella tsatsikilla. Sanotaanhan sen, siis valkosipulin, sisältävän luontaista antibioottia, minkä toivon nyt ehkäisevän kaikkea sitä mille stressi minua parhaan kykynsä mukaan tuntuisi altistavan.
Stressin oletettuun laukeamiseen on aikaa noin kaksi viikkoa.
Silti kaiken tuon stressin takana maaperä on parempaa kuin pieneen ikuisuuteen. Edelleenkään ei ole kiire minnekään. Tiedän elämäni alkavan tämän käynnissä olevan muutoksen jälkeen. Olen tällä hetkellä onnellinen, onnellisempi kuin miesmuistiin, ja se on kauan se. Kummallista, miten ihminen tarvitseekaan suuria muutoksia löytääkseen oman hyvinvointinsa ytimen.
Päivän Hidasta elämää - olet jo perillä -kortit jälleen kuvassa. Miten osuvasti ne pakasta nousivatkaan... :)
"Nousin hissiin, joka ei suostunut toimimaan, jouduin tuhat askelmaa astumaan..." (P.Parkkonen)
Näytetään tekstit, joissa on tunniste stressi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste stressi. Näytä kaikki tekstit
keskiviikko 27. toukokuuta 2015
maanantai 13. toukokuuta 2013
Äitienpäivä
Äitienpäivä. Ystävyys ja hyväsydämisyys muuntuvat mielessäni ja sydämessäni rakkaudeksi. Ne eivät erota kahta toisistaan. Fyysisesti olo vaihtelee kylmästä kuumaan ja suuresta kivusta lievään. Stressi tekee tehtäväänsä.
Tunnisteet:
avioero,
Ero,
nainen,
stressi,
äitienpäivä
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
